Parin viikon päästä Palloliitolle valitaan uusi puheenjohtaja ja uusin 90min esitti heille seuraavan kysymyksen:
Millaisena näet futsalin tulevaisuuden Suomessa?
Tihinen: Suomalaisen huippufutiksen kannalta futsal pitää hyödyntää etenkin tukilajina. Futsal on puskettava väkevämmin osaksi seurojen ja nuorten pelaajien arkea talvikuukausina ja jalkauttaa myös koululiikuntaan. Lähes kaikki brasilialaiset maailmantähdet ovat pelanneet juniorivuosinaan futsalia.

Alaja: Näen futsalin tulevaisuuden erinomaisena. Nyt pelaajia on jo noin 26 000. Futsalille on kehittymässä oma vahva identiteetti; futsal-pelaajat. Se on myös loistava apulaji jalkapallolle. Naiset aloittavat futsalin yhä suuremmassa määrin. Vuosikymmenen lopulle voisi hakea EM-lopputurnausta.

Lehtola: Laji on kasvava ja sen merkitys tulee nousemaan. Se on nuorille hyvä talviharjoittelulaji, mutta myös siihen erikoistuneiden pelaajien määrä nousee. On mietittävä keinoja, jolla futsaliin panostuksia voitaisiin lisätä liiton muuta budjettia rasittamatta. Oma lisenssi ja markkinointi ovat keinoja parantaa lajin asemaa. Futsalin merkitys sen harrastajamäärienkin takia on Palloliitolle suuri.

Enckelman: Jo olosuhteidenkin takia futsal on erinomainen harjoittelumuoto nuorille jalkapalloilijoille. Koska Palloliitto joutuu päivittäin priorisoimaan rajallisia resurssejaan, meidän tulisi ennakkoluulottomasti tutkia eri toimintavaihtoehtoja ja liiton roolia. Futsalista ei varmaankaan tule meillä suurta yleisölajia, mutta se voi olla suuri harrastettava laji.

Lahti: Futsal on osa jalkapalloperhettä. Suomessa futsal ja Futsal-liiga on kiitettävällä tavalla levinnyt myös perinteisten jalkapallokaupunkien ulkopuolelle. Näen tämän hyvänä kehityksenä. Tulevaisuus on riippuvainen lajin kiinnostuksesta harrastajien keskuudessa. Tähän mennessä laji on osoittanut elinvoimaisuutensa ja omalta osaltani olen mielelläni tukemassa myös futsalin kehittämistä Suomessa.

Lehtinen: Se on nuori ja vaativa mutta palkitseva liikunnan muoto, jolla on hyvä tulevaisuus Suomessa. Valmennuksen laatu ratkaisee tämänkin lajin kotimaisen ja kansainvälisen menestyksen. Valmentajien koulutukseen on edelleen panostettava. Laji sopii kaikenikäisille täydentämään jalkapalloa. Sen hallinnointi ja kenttätyö kaipaa jatkuvaa päivittämistä.

Eli monet katsovat futsalin olevan jalkapallon tukilaji - Alaja ja Lehtola myöntävät että myös erikoistuneet pelaajat ovat kasvava ryhmä. Enckelmanin kommentista paistaa läpi futsalin väheksyntä - siitä ei saada yleisölajia ja se rasittaa liiton budjettia. Myös Lehtola tuo tämän saman budjetti-näkökannan esiin mutta haluaa löytää ratkaisun ongelmaan. Alaja maalailee mielikuvaa EM-lopputurnauksen hakemisesta Suomeen...

Miksi futsal on Palloliitolle rasite jos kerran harrastajamäärät on kasvussa ja tällä hetkellä pelaajia on jo 26 000? Onhan tuosta määrästä saatavat lisenssimaksutkin Palloliitolle jo tulonlähde. Kyselimme viime vuonna mahdollisuutta sponsoroida edustamamme tuotemerkin kanssa Futsal Cupia mutta saimme punaista valoa - Palloliitto ei juttele kun kolmen raidan kanssa ja he taas eivät halunneet sponssata marginaalilajia...

Nyrkkisääntönä käyttäisin seuraavaa:
Liukuminen josta syntyy kontakti - suora vapari ja virhe.
Liukuminen josta ei synny kontaktia - epäsuoravapari ja ei virhettä.
Liukuminen ns. vapaaseen palloon tai laukausta peittämään - peli jatkuu.

Viides peräkkäinen mestaruus VALO:lle. Lapua oli erittäin positiivinen yllätys - hienoa että laji leviää uusille paikkakunnille. Vaikka edelleen osa joukkueista pelasi futista salissa niin parin vuoden takaiseen turnaukseen verrattuna tuntui että lajin taso on noussut. Harmi vaan että liitossa ei välttämättä ajatella samoin - lajiin tehdyt satsaukset ovat hävyttömän heikkoja. Ainakin kentän reunalta olen tällaisia kommentteja kuullut.